Elintärkeää asiaa

Noin 250 000 suomalaista sairastaa munuaisten vajaatoimintaa.¹

Muun muassa tyypin 2 diabeetikot sekä verenpainetautia sairastavat ovat erityisessä riskissä.² Kysy lisää lääkäriltäsi.

Tervetuloa!

Olet saapunut oikeaan paikkaan, olipa sinulla sitten krooninen munuaistauti, epäilet sairastavasi sitä, olet juuri diagnoosin saaneen potilaan omainen tai vain haluat tietää lisää sairaudesta. Tälle sivustolle on kerätty tärkeää tietoa kroonisesta munuaistaudista, jota usein kutsutaan myös munuaisten vajaatoiminnaksi – sinun ja kaikkien niiden muiden hyödyksi, joiden elämää sairaus mahdollisesti koskettaa. Tieto kroonisesta munuaistaudista ja miten sen etenemiseen voi itse vaikuttaa, on erittäin tärkeää sitä sairastaville tai niille, joilla on riski sairastua siihen.

Varhainen
diagnoosi

Kroonisessa munuaistaudissa munuaisten toiminta kehon puhdistuslaitoksena heikkenee ajan mittaan asteittain.

Sairautena krooninen munuaistauti on usein pitkään oireeton. Kun oireet ilmaantuvat, on sairaus voinut edetä jo pitkälle.

Vajaatoiminta on tärkeä havaita ajoissa, sillä sen etenemistä voidaan hidastaa.²

Tiedä
riskisi

Kroonisen munuaistaudin riskiä lisäävät erityisesti metabolinen oireyhtymä, diabetes, lihavuus, kohonnut verenpaine ja suvussa esiintyvät munuaistaudit.

Riskiryhmään kuuluvien on hyvä tietää näiden sairauksien roolista kroonisen munuaistaudin aiheuttajina. Myös elintavat vaikuttavat sairauden riskiin.²

Voit vaikuttaa
sairauden kulkuun

Jos olet jo saanut diagnoosin, on silti paljon asioita, joita voit tehdä itse hidastaaksesi sairauden etenemistä.

Kroonisen munuaistaudin etenemistä voidaan hidastaa ja sen liitännäissairauksien syntyä ehkäistä elintavoilla, ruokavaliolla ja lääkehoidolla.^2,3

Miksi munuaiset ovat niin tärkeät?

Munuaiset ovat kuin kehon oma puhdistuslaitos. Niillä on hyvin tärkeä tehtävä. Munuaiset eivät vain suodata ja poista elimistösi kuona-aineita ja epäpuhtauksia, vaan niillä on myös tärkeä rooli elimistön tasapainon, kuten verenpaineen säätelyssä.⁴

Munuaiset vaikuttavat merkittävästi siis yleiseen terveyteesi. Munuaiset ovat herkkä elin, eivätkä ne välttämättä palaudu sairauden tai vaurion jälkeen. Tämän lisäksi elimistösi muut toimintajärjestelmät vaikuttavat munuaisiin. Erityisesti sydän ja munuaiset ovat tiiviissä yhteydessä, näistä toisen elimen vahingoittuminen voi aiheuttaa toisen vahingoittumisen ja terveysongelmia, jotka voivat olla myös vakavia.⁴

Juuri tämä yhteys munuaisten kunnon ja elimistön muiden elintärkeiden elinten kanssa on syy sille, että liitännäissairauksia on useita. Jos sinulla on esimerkiksi diabetes tai sydämen vajaatoiminta, on sinulla myös suuri riski sairastua krooniseen munuaistautiin niiden seurauksena.⁴

Riskitekijät

Krooninen munuaistauti saapuu pikkuhiljaa. Vain harvoin oireita esiintyy taudin varhaisessa vaiheessa ja monet sairastavatkin kroonista munuaistautia pitkään ennen kuin se havaitaan. Tämän vuoksi on tärkeää tietää, oletko riskiryhmässä. Taudin etenemisen kannalta on ratkaisevaa, havaitsetteko sinä ja lääkärisi sen etenemisen, ennen kuin alat huomata oireet.⁴

Krooninen munuaistauti ilmenee usein liitännäissairautena seuraavien sairauksien ohessa^2,5:

DIABETES
VERENPAINETAUTI
SYDÄN- JA VERISUONISAIRAUDET

Tämän lisäksi on olemassa myös muita asioita, jotka voivat vaikuttaa kohonneeseen riskiin saada krooninen munuaistauti. Joihinkin voit itse
vaikuttaa, toisiin et.^2,5

Kroonisen munuaistaudin riskitekijöitä^2,4

Perimän mukana saatuun kroonisen munuaistaudin alttiuteen ei itse ikävä kyllä voi vaikuttaa, mutta tieto omasta riskistä voi auttaa sinua ja lääkäriäsi huomaamaan sairauden merkit ajoissa.

Mitä voit tehdä hidastaaksesi sairauden etenemistä?

Jos sinulla on todettu krooninen munuaistauti, on onneksi paljon asioita, joita voit itse tehdä hidastaaksesi taudin etenemistä. Ja mikä parasta, kaikki nämä pienet elintapamuutokset vaikuttavat positiivisesti kokonaisterveyteesi.⁴

Onko sinulla tyypin 2 diabetes? Tee parhaasi välttääksesi korkeaa verensokeria. Mitä parempi verensokerikontrolli, sitä paremmin munuaisesi voivat.
Keskustele terveydenhuollon ammattilaisen kanssa kaikista lääkkeistä, vitamiineista, lisäravinteista sekä luontaistuotteista, joita käytät. Jotkut niiden sisältämät aineet voivat olla vahingollisia munuaisillesi.
Pidä silmällä verenpainettasi. Kohonnut verenpaine lisää kroonisen munuaistaudin pahenemisen riskiä.
Harrasta liikuntaa ja tavoittele terveellistä painoa.
Hoida korkea kolesterolisi lääkärin ohjeiden mukaan, niin voit estää verisuonten vaurioitumista.
Lopeta tupakointi. Tupakointi pahentaa munuaistautia.
Pyydä ravitsemusterapeutilta tarvittaessa apua koostaaksesi munuaisystävällisen ruokavalion.
Muista käydä säännöllisesti hoitajan tai lääkärin vastaanotolla. Ota sinulle määrätyt lääkkeet ohjeiden mukaisesti.

Tiedä munuaisarvosi

Voit seurata munuaistesi terveydentilaa yhdessä lääkärisi kanssa yksinkertaisilla veri- ja virtsakokeilla.

eGFR ja albumiini

Krooninen munuaistauti jaetaan vaiheisiin 1-5. Eri vaiheet ilmaisevat sen, miten hyvin munuaisesi selviävät tehtävästään suodattaa kuona-aineet verestäsi virtsaan. Munuaisten toimintaa mittaa niin sanottu eGFR-arvo, joka tarkoittaa laskennallista munuaisten suodatusnopeutta, perustuen verikokeisiin.⁵

Taudin vaihe		Laskennallinen munuaiskeräsen suodatusnopeus (eGFR)	Munuaisten toimintakyky %
Vaihe 1	Minimaalinen munuaisvaurio, normaali toiminta	90 tai korkeampi	90-100 %
Vaihe 2	Munuaisvaurio ja lievä munuaisten vajaatoiminta	60-89	60-89 %
Vaihe 3A	Lievä/kohtalainen munuaisten vajaatoiminta	45-59	45-59 %
Vaihe 3B	Kohtalainen tai vaikea munuaisten vajaatoiminta	30-40	30-44 %
Vaihe 4	Vaikea munuaisten vajaatoiminta	15-29	15-29 %
Vaihe 5	Loppuvaiheen munuaisten vajaatoiminta / dialyysi	< 15	< 15 %
Kuva pohjautuu seuraavien viitteiden tietoihin 2, 4. Kuva laadittu AstraZenecan toimesta.

Myös albumiiniarvosi antaa tärkeää tietoa siitä, miten munuaisesi voivat. Albumiini on veressä oleva proteiini ja jos sitä alkaa esiintyä suurissa määrin virtsassasi, se on merkki siitä, että munuaisten suodattimet ovat vaurioituneet. Albumiiniarvo mitataan virtsakokeella.^2,5

Varhaisella hoidolla on osoitettu olevan mahdollista säilyttää osa munuaisten toimintakyvystä ja näin viivästyttää tai välttää dialyysi. Dialyysi- eli keinomunuaishoidolla puhdistetaan kehosta kuona-aineita ja korjataan kehon nestetasapainoa, kun munuaiset eivät enää itse selviydy tehtävästä. Dialyysin tarve ilmenee yleensä taudin vaiheessa 5, joka tarkoittaa munuaisten vajaatoimintaa, jossa munuaiset ovat menettäneet yli 85 prosenttia toimintakyvystään. Dialyysin lisäksi vaikeaa munuaisten vajaatoimintaa hoidetaan munuaisen siirrolla.^4,5

Kroonista munuaistautia sairastavan on tärkeää käydä säännöllisesti seurantatutkimuksissa.Tällöin muuttuneisiin munuaisarvoihin ja sairauden etenemiseen voidaan reagoida tarpeen mukaan.

Milloin lääkäriin?

Krooninen munuaistauti alkaa pikkuhiljaa ja etenee usein oireettomasti. Ensimmäiset oireet saattavat ilmetä vasta, kun kun sairaus on edennyt pitkälle. Laboratoriotutkimuksilla voidaan kuitenkin todeta jo lievä munuaisten vajaatoiminta.⁴

Pitkälle edenneen munuaistaudin yleisoireita ovat väsymys, suorituskyvyn lasku, suonenvedot ja levottomat jalat. Virtsaan erittyvä valkuainen voi aiheuttaa turvotuksia.⁴

Riskiryhmien, erityisesti tyypin 2 diabeetikoiden ja verenpainetautia sairastavien on tärkeää huolehtia, että myös munuaisten toimintaa seurataan säännöllisesti oireettomanakin.²

Et ole yksin

Kuten todettua, krooninen munuaistauti on hyvin yleinen. Huoli sairaudesta ja sen etenemisestä on ymmärrettävää. Toivottavasti sinua kuitenkin auttaa tieto siitä, että sairautta voidaan hoitaa ja sen etenemistä voidaan hidastaa.⁴

Nyt sinulla on tietoa ja ohjeita siihen, kuinka voit ehkäistä kroonisen munuaistaudin etenemistä, tavallisten liitännäissairauksien syntymistä ja elää hyvää elämää sairaudestasi huolimatta.

On tärkeää, että seuraat sairauttasi

Se tarkoittaa muun muassa sitä, että käyt säännöllisesti terveydenhuollon tarkastuksessa, tiedät munuaisarvosi ja elät mahdollisimman terveellisesti.

Kroonista munuaistautia ei voi parantaa, mutta voit itse tehdä paljon sen etenemisen hidastamiseksi.

Kysy lisätietoa lääkäriltäsi tai sairaanhoitajaltasi.

Lähteet:

Bruck et al. J Am Soc Nephrol 2016;27: 2135–2147
Mäkelä S., Saha H. Krooninen munuaistauti – yleisimmät sudenkuopat perusterveydenhuollossa, Duodecim 2020;136:260–6.
Shlipak M, et al. Kidney Int 2021;99:34–47.
Munuais- ja maksaliitto, www.muma.fi/sairaudet/munuaiset (vierailtu 06/2023)
Saha H. Krooninen munuaisten vajaatoiminta, Duodecim Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi/dlk00587 (vierailtu 06/2023)